Ketterästi

27.6.2018


Saavun pelipaikalle hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Hyvästä syystä, kokemuksen opettamana. Päivän epistolana on johdatella ryhmä uusia esimiehiä ketteryyden lähteille. Kovin ketterästi päivä alkaakin, ainakin minulla, hiki on pinnassa saman tien. Muutamassa minuutissa on käynyt ilmi, että tilavarauksemme on pienimuotoinen katastrofi, meiltä puuttuu tilat, kahvit ja fläpit; Oijoi tuplabuukkaus ja human factor, selittelee onnettomana paikan pitäjä. Tusseja kuulemma löytyy ja valkoista vastamaalattua ulkoseinäpintaa..! Fasilitaattorin on tehtävä siinä hetkessä uusi suunnitelma ketterästi, kyettävä joustamaan, soveltamaan ja sopeuttamaan hymyn hyytymättä.

 

Tällaista tosielämä on. Kun aikanaan kouluttauduin sukelluskouluttajaksi, ohjaajani painotti varautumaan aina kaikkeen. ”Hyvä kouluttaja pyrkii huomioimaan kaiken, olosuhteet, unohdukset, virheet, laiteviat, ihmisluonnon, sään, mr Murphyn ja kaiken muunkin mahdollisen. Ennakoi, varaudu, valmistaudu, harjoittele, toista. Mutta samaan aikaan hyväksy se, että mitään et voi pitää itsestään selvänä. Ikinä et voi olettaa, että homma sujuisi, niin kuin sen suunnittelit, ole siis hetkessä valmis mukautumaan”. Tuo neuvo on osoittanut voimansa monessa kohtaa. Elämä itsessään, sekä sen moninaiset ilmiöt ovat varsin ketteriä, alati muutoksessa, alati uusiutuvia. Jos oletat että olosuhteet pysyvät ja turva on vakiintuneissa tavoissa ja totuuksissa, olet pian pulassa.


Ketterässä maailmassa pärjää parhaiten ketterään ajatteluun kykenevä. Ketterä ajattelu on ratkaisukeskeistä, tavoitteellista, joustavaa, uusiutumiskykyistä ja uutta luovaa. Tuloksellisuus tässä yhä ketterämmäksi käyvässä ajassamme edellyttää kykyä ja rohkeutta etsiä jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, löytää niitä monista eri näkökulmista, nähdä vaihtoehtoja ja potentiaalia sielläkin, mistä ei ehkä heti keksisi etsiä, muuttaa tarvittaessa suuntaa. Se vaatii ajattelun tietoista avartamista, kykyä havainnoida maailmaa ja itseään avoimin mielin. Tämän lisäksi vaaditaan kestävää sisäistä kurinalaisuutta ja tarmokkuutta, jotta ajattelun tulokset saadaan vietyä myös arkeen konkreettisiksi teoiksi ja toiminnaksi. Kun olosuhteet huojuvat kuin puut tuulessa ja matkaa tehdään välillä oikein kunnon sumussa, on henkinen sietokykymme lujilla. Mitä sitten tehdään, kun mikään ei ole pysyvää, kun fläppitaulut ja kaffet ovat kateissa, kun mihinkään ei voi luottaa? Silloin pitää kyetä luottamaan itseensä. Silloin ollaan henkisen kestävyyden ytimessä, jossa armotta paljastuu epävarmuuden sietokykymme, itsetuntemuksemme ja luottamuksemme tulevaisuuteen.

Henkisen kestävyyden kärjiksi piirtyvät usein voima, kestävyys ja resilienssi, kyky joustaa ja sopeutua. Voimalla tarkoitetaan hetkellistä tahdonvoimaa, kykyä ponnistuksiin, toimintavalmiutta ja rohkeutta. Kestävyydessä sijaa saavat kärsivällisyys, sumussa pärjääminen, viisas maltti ja ehkäpä myös kuuluisa sisumme. Lisäisin näihin kärkiin vielä luottamuksen. Se on se tärkeä perusta, jonka päälle kaikki rakentuu. Henkistä kestävyyttähän mitataan silloin kun sitä eniten tarvitaan, erityisesti koetuksen hetkellä. Henkinen vahvuutemme kuvaakin suhdettamme tulevaisuuteen, kykyymme luottaa. Luottamus on kova juttu, joillekin sitä tuntuu siunaantuvan hiukan anteliaammin jo geeneissä, toisille se on enemmän tietoinen valinta. Aina sen eteen on tehtävä työtä, arjessa, arjen teoilla, päivittäin.

 

Ketteryys on tiukka kontaktilaji, jossa luottamuksella on iso rooli. Ketterässä työssä ollaan jatkuvassa lähikontaktissa asiakkaaseen, tiimiin, kumppaneihin ja ennenkaikkea, omiin arvoihin ja ajattelumalleihin. Siinä työskennellään myös kaikkien luottamusulottuvuuksien parissa: Miten toimin jatkuvasti luottamuksen arvoisesti, miten kykenen luottamaan muihin, miten osaan rakentaa luottamusta myös muiden välille, vahvistanko vai kutistanko muita, miten luotan itseeni, minkälaisena näen tulevaisuuden. Elämästä ja projekteistamme tulee aina hiukan helpompia, kun luottamusta löytyy. Kipupisteet, pullonkaulat ja muut murheet nostetaan silloin siekailematta pöydälle. Ongelmat ovat yhteisiä. Niitä ratkotaan yhdessä, rohkeasti, luottavaisesti, avoimin mielin. Ketteryydessä kaikki valmentavat kaikkia, vastuu ei ole vain esimiesten tai johdon, vastuu on jokaisella. Johdon tärkeänä tehtävänä on ennen kaikkea selkeyttää odotukset, luottaa ja mahdollistaa.


Ketteryys onkin toimintamalli, jossa kaikilla on yhtä aikaa kokonaiskuva tiedossa. ”Mitä pitää saada aikaiseksi? Mikä riittää? Mikä estää? Mikä on kaikkein tärkeintä? Mistä aloitetaan?” Ketteryyden toimijat käyttävät valmentavaa otetta, sillä se toimii.

 

Fasilitaattorin ei tarvitse yksin hikoilla. Riittää, että hän rohkenee paljastaa ongelman ja pyytää apua. Ketterästi alamme ratkomaan tilannetta porukalla. Yhden autosta löytyy pari huopaa, ilma on kauniin keväinen ja vieressä vihertää kutsuvasti nurmikenttä. Lähellä on jäätelökioski, kerjäämme sieltä muutaman vanhan julisteen kirjoitusalustoiksi ja ostamme jäätelötötteröt kullekin, sitten käymme töihin. Tulevaisuus näyttää valoisalta, tästä tulee hyvä, ketterä päivä.

Kirjoittaja on Päivi Inki, joka toimii BCC:llä myös ketterien menetelmien (agile methodologies) akreditoituna coachina ja tuntee syvältä tämän alueen.

 

Artikkeli on julkaistu Business Coaching Magasinessa 1/2018. Voit lukea koko lehden täältä ja tilata sen jatkossa sähköpostiisi täältä.

 

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter