Per aspera ad astra

15.5.2018

Johtajuuteen ja yrityskulttuureihin liittyvässä retoriikassa korostetaan monesti epäonnistumisten ja mokien merkitystä oppimisessa ja kehittämisessä. Kuitenkin arjessa epäonnistumiset, menetykset ja pettymykset yritetään usein selittää pois tai salata. Pettymyksen kokenutta lohdutetaan Friedrich Nietzschen tunnetulla lausahduksella Mikä ei tapa, se vahvistaa ja asia voi olla sillä kuitattu. Tunne jää mutta mitään ei ole opittu. On hyvä muistaa, että sama mies on todennut myös kuinka ilkeitä filosofit voivat olla.

 

Harvempi kertoo avoimesti mokistaan ja omasta osuudestaan niissä. Yleisellä tasolla todetaan kuinka ne kasvattavat mutta siihen se jääkin. Ne voivat kuitenkin yhtä hyvin luoda meille haitallisia, rajoittavia uskomuksia tai jopa traumoja, jotka estävät meitä saamasta näkyviin parhaat puolemme ja kykymme.

 

Epäonnistumisten ja mokien kautta opimme paljon, jos haluamme ja uskallamme katsoa niitä sellaisina kuin ne ovat. Asioita tai tilanteita, joissa emme saaneet kykyjämme esiin tai teimme vääriä valintoja. Oppimisen hedelmiä voivat olla kasvanut itsetuntemus, kestävyys, sitkeys tai parempi elämänhallinta ja epävarmuuden sietokyky. Mokat auttavat meitä tunnistamaan omat puutteemme ja näkemään itsemme realistisesti, inhimillisinä omassa epätäydellisyydessämme, mutta vain jos kannamme oman vastuumme tilanteista.


Vastoinkäymisten jalostavaa vaikutusta ei silti tarvitse ihannoida. Ne eivät suinkaan ole ehdottoman välttämättömiä oppimiselle mutta aika harva meistä on niin viisas, että osaisi poimia kaikki opit ilman kokemusta. Joitain ihmisiä menetykset vain katkeroittavat. Buddhalaisen viisauden mukaan me emme opi kokemustemme mukaan vaan kokemiskykymme mukaan


Asiaa on tutkittu myös johtamisen näkökulmasta. Maaliskuussa 2012 julkaistiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Pia Lappalaisen väitös sosiaalisesti kyvykkäästä johtamisesta. Tulos vahvisti sen, että esimiehen tunneälyn osa-alueet ja tietyt persoonallisuuden piirteet ennustavat alaisten tyytyväisyyttä johtamiseen. Esimiehen matemaattis-looginen älykkyys ei näin tee.  Esimiehen iällä tai sukupuolella ei ollut vaikutusta alaisten arvioihin.


Tulos sinänsä ei yllätä, mutta sen sijaan mielenkiintoista on se, miten nämä hyviksi arvioidut esimiehet ovat itseään kehittäneet. Yli puolet nimittäin kertoi kehittyneensä ihmisinä ja esimiehinä henkilökohtaisten menetysten kautta.


Tarinamme vastoinkäymisten ja menetysten käsittelemisestä kertovat meistä johtamisen kannalta tärkeitä asioita enemmän kuin onnistumisemme.  Ne paljastavat paljon kyvystämme oppia, löytää uudelleen oma tiemme ja vahvuutemme. Tärkeää ei ole se, mitä meille on tapahtunut vaan se, miten olemme sen käsitelleet ja kuinka nousemme uudelleen. Olemmeko saaneet lisää viisautta, kykyä ymmärtää elämää ja muita ihmisiä vai leimaako puheitamme katkeruus ja kauna? Kuinka hyvin osaamme päästä irti vanhasta vai kuljetammeko sitä mukanamme niin, että se pääsee leimaamaan tulevaisuutemme? Olemmeko oppineet antamaan anteeksi niin itsellemme kuin muille?


Esimies, joka on itse joutunut kohtamaan henkilökohtaisia vaikeuksia ja menetyksiä, ymmärtää ihmisyyttä laajemmin kuin sellainen, jolta ne kokemukset puuttuvat. Tämä luonnollisesti heijastuu hänen vuorovaikutuksessaan työpaikalla. Hän osaa hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat, inhimillisinä eikä arvioi heitä vain heidän onnistumistensa mukaisesti. 


Luottamuksen ja arvostuksen syntyminen työyhteisössä edellyttää rehellistä kohtaamista. Dialogia syntyy vain aitojen ihmisten välillä. Esimies tai johtaja, joka uskaltaa paljastaa oman haavoittuvuutensa, pääsee paljon lähemmäs alaisiaan. Täydellisyyttä voi ihailla, mutta se ei herätä kiintymystä tai sitoutumista.


Menetyksistä ja epäonnistumisesta oppii vain se, joka uskaltaa kohdata ne. Tarvitaan itsetutkiskelua, omien tekojen ja ajatusten arviointia ja kyseenalaistamistakin. Vincent van Goghin sanoin: asioiden katsominen pitkään kypsyttää sinua ja antaa sinulle syvemmän ymmärryksen.

Kirjoittaja on Tuovi Haikala, jonka artikkelista Business Coaching Magazinessa 1/2018 (s. 19) voit lukea myös miksi vuorovaikutustaidot ovat johtajalle niin tärkeitä tulevaisuuden toimintaympäristössä TÄSTÄ.
 

tuovi.haikala@businesscoaching.fi

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon