Case: Verohallinto uudistuu, osa 2: Asiantuntijatyön uudet haasteet

Valtionhallinnon organisaatioiden joukossa Verohallinto on erinomainen esimerkki ajassa elävästä toimijasta. Yksi tekijä yli 5000 hengen organisaation muutoskyvyn ja lisääntyvän ketteryyden taustalla on merkittävä panostaminen osaamisen kehittämiseen. Johtamisosaamista on systemaattisesti tuettu muun muassa hyödyntämällä valmentavan vuorovaikutuksen keinoja.

 

 

OSA 2 ASIANTUNTIJATYÖN UUDET HAASTEET

 

Verohallinto on vahvasti asiantuntijaorganisaatio, ja asiantuntijat muodostavatkin suurimman henkilöstöryhmän Verolla. Esimiehille toteutetun valmennusohjelman tulosten rohkaisemana valmentavaa otetta on lähdetty hyödyntämään myös veroasiantuntijoiden ja prosessivastaavien työssä. 


Vuonna 2012 aloitti valtakunnallinen Henkilöverotusyksikkö. Rakenteellisen muutoksen lisäksi uudet tekniset ratkaisut toivat muutospainetta myös asiantuntijoiden työhön. Uudessa organisaatiossa jokaisesta verotoimistosta ei enää löydy joka alan asiantuntijaa, vaan apua ohjataan hakemaan ja sitä tarjotaan valtakunnallisesti. Tämä nostaa verkostoitumisen merkityksen aivan uudelle tasolle ja oman tehtäväroolin ymmärtäminen sekä muiden auttaminen ja tukeminen nousevat keskiöön, kertoo henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikön johtava veroasiantuntija Tero Määttä. Lisähaastetta tuo digitalisaatio. ”Miten käy ihmisille, kun automatisaatio kehittyy?” kysyy Määttä, ja vastaa saman tien: ”Osaamisen kehittäminen on avain tähän problematiikkaan.”


Muutoksen keskellä pohdittiin Tero Määtän johdolla konkreettisia keinoja, jotka auttaisivat asiantuntijoita ottamaan uudistuvan roolin haltuun sekä verkostoitumaan yli yksiköiden ja verolajien. Suunnittelutyössä oli alusta alkaen mukana kaikkien yksiköiden edustajat ja yksiköiden johtoryhmissä oltiin samoilla linjoilla tavoitteiden suhteen. Syntyi Uudistuva asiantuntijatyö hallinnossa (UAH)-koulutusohjelma.


VALMENTAVAA VUOROVAIKUTUSTA
Tarkoitus oli herättää asiantuntijoita pohtimaan mitä kukin voi itse tehdä oman työnsä ja koko Verohallinnon asiantuntijatyön kehittämisen suhteen. ”Mukaan päätettiin ottaa valmentavan otteen taitoja esimiesvalmennuksen kokemusten perusteella, tähän tarkoitukseen modifioituna” kertoo Määttä. Yhtenä tavoitteena oli edistää uudenlaista, luontevaa keskustelukulttuuria, jossa keskustelut ovat tavoitteellista ratkaisun hakemista.


Asiantuntijatyössä vastauksia tyypillisesti kysytään ja annetaan nopeasti ajatellen, että näin säästetään aikaa. ”Jos muutaman kerran käy perusteellisemmin keskustelua, niin seuraavalla kerralla kysyjä pystyykin ratkaisemaan samantyyppisen ongelman paremmin” sanoo Määttä. Siten valmentavan ajattelu- ja toimintamallin oppiminen tuo lopulta sekä parempaa laatua että tehokkuutta tekemiseen. Valmentavan vuorovaikutuksen avulla asiantuntijat voivat merkittävästi edistää koko organisaation oppimista, tukemalla ja kannustamalla muissa työrooleissa toimivia ratkaisujen löytämiseen.


Aivan nollasta tähän hankkeeseen ei lähdetty. Henkilöstöasiantuntija Merja Kujala muistuttaa, että Verohallinnossa monet ovat aiemminkin auttaneet muita löytämään ratkaisuja ongelmiin kysymysten kautta. Valmentava ote tuo keskusteluun lisää syvyyttä ja tavoitteellisuutta.

 

ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET
Näin laajasti toteutettavassa ohjelmassa tärkeään osaan nousee suunnittelu- ja koordinointityö, joka on Verohallinnossa onnistunut erinomaisesti. Kun toteutukset jakautuvat pitkälle aikavälille, on myös ohjelman päivitys ollut Merja Kujalan mukaan tärkeää: ”Asiantuntijatyö muuttuu jatkuvasti ja monet alussa vasta tulossa olleista uudistuksista ovat jo toteutuneet.”


Merja Kujala kuvaa ohjelman onnistumisen edellytyksiksi lisäksi niin johdon kuin kaikkien muidenkin sidosryhmien tietoisuuden ja sitoutumisen. ”Toimintatapojen muutos ei voi tulla yllätyksenä” hän sanoo. UAH:issa esimerkiksi kaikkien osallistujien esimiehille on tiedotettu ohjelman tavoitteista ja sisällöistä. Myös viestinnän jatkuvuuden tarve on käytännössä havaittu.  

 

Käytännön toteutuksessa Merja Kujala korostaa erityisesti kouluttajien roolia ja harjoittelun osuutta. Harjoitukset ja ryhmätyöt ohjelman aikana ovat toimineet kahteen suuntaan. Taitoja on päästy harjoittelemaan ja toisaalta ne ovat synnyttäneet ideoita, joita on jo viety eteenpäin. Valmentavan otteen harjoittelun kannalta Merja Kujalan mielestä on ollut hyödyksi, että ryhmissä on ollut asiantuntijoita eri yksiköistä ja verolajeista. Samaa mieltä on myös Business Coaching Centerin Mari Mattsson: ”Harjoitusten kautta on nähty käytännössä, että valmentavan vuorovaikutuksen avulla toista on mahdollista auttaa, vaikkei olisikaan syvällisesti perillä hänen työnsä sisällöstä.” 


Haasteena valmentavan otteen vahvistamiselle on koettu muun muassa asiantuntijatyön aikataulupaineet – suoran vastauksen antaminen on kiireessä houkutteleva toimintatapa, vaikka valmentavalla keskustelulla saataisiin enemmän oppimista aikaan. Sekä Tero Määttä että Merja Kujala ovat yhtä mieltä siitä, että asiantuntijatyön erityinen haaste on jatkuva tasapainoilu sen välillä, koska on valmentavan vuorovaikutuksen paikka ja koska taas asiat on ratkottava suoraviivaisemmin omalla asiantuntijuudella. ”Näkemys omasta roolista ja tekemisestä tulee olla vahva, ettei heilu tuuliajolla” sanoo Tero Määttä. Tämän vuoksi asiantuntijan työrooli on ohjelman punaisena lankana läpi kaikkien osioiden. Valmentavan otteen merkityksen ymmärtäminen omassa roolissa onkin Merja Kujalan mielestä ollut valmennuksen avain. ”Asiantuntijaohjelmassa valmentavan otteen osalta on erityisesti korostettu tarkoituksenmukaisuutta”, hän toteaa.

 
KOKEILEMALLA OPPII
UAH-ohjelma on nyt ollut käynnissä reilun vuoden ja suurin osa, noin 460 asiantuntijaa, on sen jo käynyt tai osallistuu ohjelmaan parhaillaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskustelu- ja toimintakulttuuri ovat muuttumassa myös asiantuntijoiden keskuudessa. Tämän lisäksi verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat selvästi lisääntyneet. Palaute ohjelmasta on ollut hyvää ja seuranta kuuden kuukauden työssäoppimisen jälkeen kertoo jo vaikutuksista ja kokemuksista käytännössäkin. “Tämähän toimii ihan oikeasti” on ollut tyypillinen palaute käytännön kokemuksista. Palautteista ilmenee myös, että uuden roolin selkeyttämisessä on onnistuttu ja että käsitys asiantuntijan työstä on vahvistunut toisten auttamisen ja yhteistyön suuntaan.


”Palautteista näkee, että valmentavaa vuorovaikutusta on lähdetty kokeilemaan eri tilanteissa”, kertoo Merja Kujala. Hänen mukaansa onkin ollut ilo havaita ennakkoluulottoman kokeilukulttuurin vahvistuminen Verohallinnossa. Vain kokeilemalla voi oppia miten valmentava ote istuu luontevasti omaan työhön. 


STRATEGIAA TUKEVAA KEHITTÄMISTÄ
Valmentavaa kulttuuria systemaattisesti toteuttavan organisaation on sidottava mittarinsa tavoitteeseen.  ”Jos asiantuntijatyössä mitataan vain vastausten määrää, niin on turha kuvitella, että asiantuntija käyttäisi valmentavaa otetta.” sanoo Tero Määttä. Rakenteellista tukea tarvitaan, jotta toimintatavan muutokset saadaan juurtumaan uudenlaiseksi työkulttuuriksi. 

 

Määttä kertoo myös itse havainneensa, että UAH-ohjelma on jo selvästi avannut silmiä sen suhteen, mitä asiantuntijuus ja asiantuntijan roolin muutos Verohallinnossa tarkoittaa: ”On pystytty varautumaan henkisellä tasolla tulevaan ja edistetty verkostoitumista.”


Tero Määttä muistuttaa, että Verohallinnossa asiantuntijoiden valmentavan vuorovaikutuksen tukeminen arjessa jatkuu myös ohjelman jälkeen. Esimerkkeinä hän mainitsee keskustelu- ja ideointimahdollisuuden intrassa, koulutusten muuttamisen valmentavampaan suuntaan sekä mahdollisuuden tiimi- ja työparitöihin, joissa annetaan tilaa valmentavan otteen käyttämiselle. Lisäksi suunnitteilla on palautteenannon kehittäminen systemaattisemmaksi siten, että palautetta voisi antaa ja saada luontevammin työn lomassa. Tähänkin valmentava vuorovaikutusote antaa erinomaiset valmiudet.

 

Koko artikkeli on julkaistu Business Coaching Magazinessa keväällä 2018. Voit lukea jutun ensimmäisen osan täältä. 

 

Tilaa BCM-lehti TÄSTÄ!

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter