Yhteinen suunnittelu – innostuksen herättäjä vai kyynisyyden kylväjä?

12.9.2017

“Ihmiset ovat meidän tärkein voimavaramme.” “Innovoimme ja kehitämme tuotteitamme joka puolella organisaatiota.” Nämä ovat esimerkkejä lausunnoista, joita kuulemme, kun johdon edustaja puhuu yrityksen menestystekijöistä. Lähes kaikki organisaatiot voivat allekirjoittaa nämä periaatteet. Toinen asia on sitten, mitä käytännössä tapahtuu, miten organisaation sisällä nämä tärkeät, mutta ei-kiireelliset asiat koetaan.

 

Yritys on tehnyt työntekijöiden kanssa arvojen määrittelyn vuosi sitten. Tuloksena oli yhdessä määritellyt kolme arvoa, jotka tuntuivat kuvaavan tilannetta kaikkien työntekijöiden mielessä “Hyvä, että saatiin nämä paperille.” “Olipa huomaavaista, että meidät otettiin mukaan tähän määrittelytyöhön. “ Tällaisia keskusteluja kuului arvoprosessin aikana ja heti sen jälkeen. 

Nyt, vuoden kuluttua, keskustelut asia tiimoilta ovat kovin toisenlaisia. Asiasta tuskin puhutaan. Jos puhutaan, sävy on usein pettynyt, jopa kyyninen: “Niinhän siinä taas kävi, että puhutaan kyllä, mutta ei sitten oikeasti tehdä mitään.” Tällaiset keskustelut käydään, kun ihmiset näkevät tilanteita, joissa yhdessä sovittuja arvoja kierretään, tai jopa suoraan loukataan ilman, että asiaan puututaan millään tavoin.

 

Voimme vain arvailla, millaiset vaikutukset tällaisella epäonnistuneella - tai pitäisi oikeammin sanoa epähuomiossa unohtuneella - hyvää tarkoittavalla prosessilla on. Ihmisten epäilys uusia vastaavia hankkeita kohtaan on valmiiksi negatiivisella puolella. On tehtävä varsin paljon vakuuttelua puolustusasemista, että pääsee edes neutraalille lähtötasolle. Edelleen kyyninen ilmapiiri tappaa luovuuden yksilöiden tasolla, jolloin “innovaatio joka puolella organisaatiota” hiipuu.

 

Erilainen esimerkki on organisaatiosta, jossa haluttiin kehittää organisaation toimintaa. Yhdessä pohdittiin, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Yksi esille tulleista asioista olivat kokoukset. Sovittiin muutama perussääntö: Kokouksilla on kirjoitettu agenda, kirjattu tarkoitus ja kesto 45 minuuttia. Saattaa kuulostaa lastentarhan toiminnalta - kyllähän aikuiset ihmiset ymmärtävät tällaiset perusasiat ilman, että niitä pitää ääneen sanoa, saati sitten kirjata.

 

Noin vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta keskustelin yhden osallistujan kanssa. Hän oli tällä välin vaihtanut työpaikkaa. Hänen kommenttinsa asiaan liittyen oli kutakuinkin seuraava: “Kun teimme prosessia ja sovimme peruskäytännöistä, se tuntui lapselliselta. Kokoukset saatiin toimimaan merkittävästi paremmin tämän ‘lapsellisen’ sopimisen tuloksena. En itse asiassa tajunnut kuinka paljon paremmaksi kokouksemme muodostuivat, ennen kuin tulin uuteen työhöni uuteen työpaikkaan. Täällä huomaan selvästi, minkälaisia kokoukset ovat, kun näitä ‘lapsellisia’ käytäntöjä ei ole: aloitamme ja lopetamme myöhässä, kaikki multitaskaavat kokousten aikana, emme sovi toimenpiteitä, ja jos sovimme, emme seuraa niiden toteutumista.” 

 

Mikä oli sitten se merkittävä tekijä, jonka avulla toisessa esimerkissä tällainen “tärkeä, muttei kiireellinen” asia saatiin uudelle, paremmalle tasolle? 
En voi varmasti tietää, mutta yksi asiaa auttanut tekijä oli varmasti 6kk kestänyt ryhmäcoaching, johon osallistui koko noin 30 hengen organisaatio. Se avulla saatiin yhdessä sovittua kokousten pelisäännöistä. Lisäksi prosessi varmisti sen, että asiaan palattiin - toistuvasti ja riittävän laajalla porukalla. 

 

Uskomme, että kaikilla organisaatioilla on tällaisia tärkeitä, mutta ei-kiireellisiä asioita, jotka toteutuessaan muuttaisivat työ tekemisen luonnetta dramaattisesti. Ihmiset kokisivat, että tärkeät asiat ovat paremmalla tolalla. Se antaa energiaa tehdä myös niitä ei niin miellyttäviä tehtäviä, joita jokaiseen työhön kuuluu. Uskomme, että keskitetyllä coachingilla - kohdistamalla kehittäminen fokusoituun teemaan ja tukemalla toteuttamista riittävän laajamittaisesti - saadaan toteutettua tällaisia työntekoa dramaattisesti parantavia käytäntöjä.

 

Mitä tärkeitä, mutta ei-kiireellisiä asioita teillä on, jotka jäävät kiireellisten asioiden jalkoihin?

 

Kirjoittaja on Kenny Niutanen, jonka vahvuuksiksi coaching-työssä asiakkaat ovat maininneet mm. kyvyn nostaa näkyviin tiimin toimintatapoja, joille asiakkaat ovat itse olleet sokeita ja kuuroja.

 

kenny.niutanen@businesscoaching.fi

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter