Elä kuten opetat

 

BCC:n Tiina Harmaja haastatteli Opetushallituksen pääjohtajana vastikään aloittanutta  Olli-Pekka Heinosta. Heinonen kertoi ajatuksiaan organisaation ja johtamisen kehittämisestä sekä siitä, miten uusi opetussuunnitelma aiheeseen liittyy.

Työ ja toimintaympäristö jossa sitä tehdään muuttuvat. Tämähän ei sinänsä ole mitään uutta, sillä mikään ei koskaan ole ollut niin varmaa kuin muutos. Uutta on, että muutoksen vauhti vain kiihtyy ja sen suuntaa on äärimmäisen vaikea ennustaa. Tästä syystä muutokset vaikuttavat myös moniin sellaisiin aloihin ja toimijoihin, joilla on pitkä ja menestyksekäs historia lähes muuttumattomana.


Tulevaisuuden menestyjät eivät pelkästään valmistaudu ja sopeudu muutokseen, vaan muokkaavat tulevaisuutta itse ja luovat näin oman menestystarinansa. Ne oppivat muutoskyvykkäiksi.

 
Yksi tällaisista organisaatioista on Opetushallitus, jonka muutoskyvykkyyden luotsina toimii uusi pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Opetushallituksen tarinan tekee erityiseksi se, että se ei koske pelkästään yhtä organisaatiota, vaan kirjaimellisesti koko maamme tulevaisuutta. 

 

Kuviteltava muutos

 

Millaiseen maailmaan tässä sitten oikein ollaan valmistautumassa? Heinosen mukaan työn konteksti muuttuu koko ajan, jolloin työstä tulee jatkuvaa uudelleen oppimista. ”Olennaista ei ole se mitä ihminen tietää, vaan se mitä hän tekee sillä mitä hän tietää ja mitä kykenee rakentamaan sen päälle” hän selventää.


Heinonen uskoo, että robotisaation ja automatisaation myötä ihmisten panos tulee olemaan tärkeä erityisesti töissä, jotka sisältävät uutta luovia elementtejä. Tällöin korostuvat hänen mukaansa erityisesti kyky kuvitella tulevaisuus, valmius toteuttaa kuviteltu tulevaisuus ja kehittää jatkuvasti jotain uutta. Lisäksi Heinonen näkee, että tulevaisuudessa menestystä saavutetaan enenevässä määrin vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja keskinäisriippuvuuksia on paljon. Tarvitaan siis kykyä hahmottaa laajempiakin kokonaisuuksia kuin vain oma vastuualue, jotta pystymme nykyistä paremmin hyödyntämään toinen toistemme osaamista.

 

Organisaation väki kehittymispolulle

 

Menestyvässä organisaatiossa korostuvat Heinosen mukaan oppimispolun rakentamisen prosessit - usein yhteistyössä erilaisten verkostojen kanssa. Luottamuksen lisäksi on rakennettava näkemys yhteisestä suunnasta ja vielä annettava ihmisille tilaa ja mahdollisuuksia kulkea valittuun suuntaan. Heinosen mielestä tässä pyrkimyksessä henkilöjohtaminen korostuu. Johtajan täytyy kyetä tukemaan ihmisiä ja auttaa heitä itse löytämään oikeita ja hyviä ratkaisuja – saavuttamaan oman potentiaalinsa huippu. ”Yritys olla totuuden tietäjä tukahduttaa organisaation.” Heinonen kiteyttää.


Heinosen mielestä johtajalla tulee edelleen olla käytössä monenlaisia johtamisen tyylejä eri tilanteisiin ja monipuolinen ”työkalupakki”, mutta nykyisessä toimintaympäristössä erityisesti valmentavalla johtamistavalla voidaan mahdollistaa täyden potentiaalin hyötykäyttö. Henkilöstön täytyy jatkuvasti mukautua toimintaympäristöön, verkottua ja olla vuorovaikutuksessa, eikä johtaja voi olla kaikkialla kaiken aikaa. Väki on saatava valmentavalla johtamistyylillä sellaiselle ammatillisen kehittymisen polulle, jossa ollaan sisäisesti motivoituneita ja halukkaita kehittymään ja oppimaan.


Heinosen maalamassa tulevaisuudessa johtamiseen tuo haasteita myös se, että verkottuneessa toimintatavassa perinteistä hierarkiaa ja yhteen suuntaan vetävää organisaatiota ei ole, vaan eri toimijoilla on eri suuntiin ajavia intressejä. Hän toteaa, että tällaisessa tilanteessa johtaminen ei onnistu, jos muut kokevat, että yhden organisaation edustaja tulee tilanteeseen omalla piiloagendalla, jota yritetään viedä eteenpäin. ”On antauduttava sellaiselle kehityspolulle, jonka lopputulosta ei tiedä. Heittäydyttävä epävarmuuden varaan.”

 

Uusi johtajamalli

 

Johtajalle on Heinosen mukaan tärkeää oman johtaja-identiteetin hahmottaminen. Johtaminen tulee nähdä ammattina ja kyetä kehittymään siinä. Lisäksi johtajalta edellytetään kykyä tarkastella omaa toimintaansa ja löytää sisäinen motivaatio tulla paremmaksi johtajaksi.


Heinosen mukaan johtajan kehittymiselle on tärkeää mahdollisuus ja uskallus heittäytyä itsereflektioon sekä itsensä altistaminen vertaisarvioinnille. Tässä kohtaa Heinonen antaa esimerkin koulumaailmasta. Vaikka Suomi saa opettajien osalta kiitosta lähes kaikesta, niin yhdestä asiasta olemme saaneet sapiskaa. OECD:n mukaan opettajien ammatillinen kehittäminen Suomessa on liian yksilökeskeistä, eikä järjestelmällistä vertaismentorointia tapahdu juuri lainkaan. ”Tällaista kulttuuria ei vain ole” harmittelee Heinonen.


”Sama juttu johtajilla” sanoo Heinonen. Johtajan pitäisi voida tunnustaa epävarmuutensa oman kehittämisen edessä. Vallalla oleva johtajuuskäsitys on, että johtajan tulee olla oikeassa, tietää kaikki ja selviytyä joka tilanteesta päivästä yksi lähtien. ”Se ei tietenkään ole totta” sanoo Heinonen ja jatkaa: ”Ammattitaitoiset ja rohkeat johtajat kasvavat siitä, että he uskaltavat altistaa itsensä mentorointiin, vertaisarvointiin ja coachaukseen.”

 

Pelisäännöt opetussuunnitelmasta

 

Mitä annettavaa vasta uudistetulla opetussuunnitelmalla voisi olla organisaation kehittäjille? Heinonen ilmaisee oman luottamuksensa toteamalla: ”Jokainen organisaatio, joka toimisi uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurin pelisääntöjen mukaan, olisi hyvin menestyvä ja työilmapiiriltään hyvä.”


Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien kanssa ja se perustuu vahvasti myös tutkimukseen siitä, miten ihminen nykytiedon valossa oppii. Tärkeitä tekijöitä ovat sisäinen motivaatio ja vahvistava syväoppiminen. Näitä edistetään esimerkiksi ilmiöoppimisella, jossa opittavat asiat pyritään tuomaan merkitykselliseen kontekstiin, osaksi jotain kokonaisuutta. Lisäksi tärkeätä osaa oppimisessa näyttelevät myös metakognitiiviset taidot - oppijan tulee myös oppia itse arvioimaan omaa oppimistaan. 


Näiden, Heinosen opetussuunnitelmasta esiin nostamien, taitojen sisäistäminen ja jalkauttaminen, on varmasti tärkeä osa menestyvän, muutoskyvykkään organisaation rakentamisessa.

 

Opetushallitus esimerkkinä


Uusi kehikko vaatii muutosta myös vanhaan toimintakulttuuriin. Se korostaa uudenlaista roolitusta, jossa oppija onkin aktiivinen toimija ja opettajan tehtävä on tukea ja ohjata oppimisprosessia. Lisäksi se asettaa tiettyjä vaatimuksia kouluyhteisölle oppimis- ja toimintaympäristönä. Esimerkkinä mainittakoon oppiainerajat ylittävä oppimisen tarkastelu. Kuten Heinonen kiteyttää: ”Oppiminen ei ole vain yksilöllinen vaan yhteisöllinen ominaisuus”.


Opetussuunnitelmasta löytyy siis paljon samoja teemoja, jotka Heinonen tuo esiin puhuessaan organisaation ja johtajuuden kehittämisestä pääjohtajan ominaisuudessa. Näitä pelisääntöjä on nyt myös otettu käyttöön Opetushallituksessa. Toimintakulttuurin osalta Heinonen toteaa, että Opetushallituksen tulee tietenkin elää kuten opettaa. ”Opetushallitus on omalla esimerkillään luomassa uudistuvaa kulttuuria kouluihin ja oppilaitoksiin.” Heinonen sanoo ja jatkaa ”Me omalla toiminnallamme joko toteutamme tai heikennämme sitä ajattelua, jota niihin (opetussuunnitelman) perusteisiin sisältyy.”

 

Tämä artikkeli, jossa Tiina Harmaja haastattelee Olli-Pekka Heinosta on julkaistu Business Coaching Magazinessa 1/2017.

 

Voit lukea koko lehden täällä ja tilata lehden jatkossa sähköpostiisi tästä.

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter