Kenen kuplassa seisot, sen lauluja laulat

Viime aikoina on käynyt hätkähdyttävän selväksi, miten rajoittunut maailmakuvamme on. Lähes äärettömien tietoverkkojen äärellä emme pystykään käyttämään tuota valtavaa tietomäärää hyväksemme. Olemme tilanteessa, jossa informaatiotulva kääntyy itseään vastaan. Emme mitenkään kykene käsittelemään kaikkea saatavilla olevaa tietoa - edes meille tärkeimmistä aiheista. Sen sijaan käykin niin että oma taustamme, elämänpiirimme ja erilaiset algoritmit alkavat säädellä sitä, mitä näemme ja luemme ja miten sen ymmärrämme. Koska maailmankuvamme rakentuu hankkimamme tiedon varaan, rakennamme totuutemme näistä tarjolla olevista rakennuspalikoista ja alamme arvioida ristiriitaista tietoa ”vääräksi”. Samalla itse vahvistamme valittua totuutta omalla panoksellamme. Haluammehan kuulua omaan joukkoomme. Vanhaa sanontaa mukaillen: ”kenen kuplassa seisot, sen lauluja laulat”.

 

Tietoverkkojen monimutkaistuminen, kulttuurien törmäykset ja sosiaalinen media ovat viime vuosina tuoneet kuplautumis-ilmiön julkiseen keskusteluun uudella tavalla. Ilmiö sinänsä ei kuitenkaan ole mitenkään uusi ja taustallakin ovat perin inhimilliset syyt. Joukkoon kuulumisen ja kuulluksi tulemisen tarpeet ovat niin vahvoja, että niihin liittyviä käyttäytymismalleja on vaikeaa, ellei mahdoton muuttaa. Aina muutos ei olekaan tarpeen, mutta on paljon tilanteita, joissa omien ja oman viiteryhmän ajatusten haastaminen olisi tarpeen. Alkuun riittää jo se, että alkaa tiedostaa oman ajattelutapansa kaavat ja rajoitteet sekä niiden vaikutuksen omaan toimintaansa.

 

Työryhmä vai työkupla?

Entäpä sitten työelämässä? Ryhmäytymisestä työpaikalla on etua ja siihen myös kannustetaan monilla tavoin. Samassa veneessä olijat soutavat samaan suuntaan ja yhteistyö toimii. Hankalaksi siiloutumiseksi ryhmäytyminen muuttuu silloin, kun organisaation sisäiset ryhmät tulevat sokeiksi omille ajatusmalleilleen, eivät halua tai pysty näkemään isompaa kuvaa ja lakkaavat kuulemasta oman ryhmän ulkopuolista argumentaatiota. Käytännössä ihmiset siis poteroituvat omiin ryhmiinsä, jolloin kommunikointi ja yhteistyö ryhmien kesken heikentyy. Aivan kuten laajemmassa yhteiskunnallisessa kuplassa.

 

Erilaiset ryhmät työpaikoilla saattavat siiloutua; työryhmät, pojektiryhmät, eri liiketoiminnot, eri vuorot, samassa huoneessa työskentelevät, toimihenkilöt, työntekijät, liiton jäsenet, esimiehet tai vaikkapa työpaikan liikunta-aktiviteetteihin osallistuvat. Vaarallisinta organisaation kannalta lienee, jos omaan kuplaansa joutuu yritysjohto. Organisaation ja ryhmien rakenteesta riippuen siiloutumisen aste ja vaikutus organisaatioon voi vaihdella, mutta yhteistä niille kaikille on se, että ryhmän jäsenten on yleensä hankalaa tunnistaa haitallista ajattelu- ja käyttäytymismalliaan. Tarvitaan erityistä itsereflektiota tai joskus ulkopuolista apua muutostarpeen tiedostamiseksi.

 

Haasta itsesi muutokseen

Haastankin tässä jokaisen lukijan itse miettimään omaa itseään, ryhmäänsä, työyhteisöänsä ja mahdollista kuplaansa työpaikalla. Ovatko muut aina liian hätäisiä, hitaita, johtoryhmä ihan pihalla, työntekijät huonosti sitoutuneita tai se toinen osasto muuten vaan aina väärässä? Millaisia totuuksia havainnoit ja kerrot itsellesi?

 

Kuplat voivat heikentää työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota ja pahimmillaan haitata koko organisaation toimintaa ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Pysähdythän siis juuri silloin, kun oikein kovasti harmittaa ja kysy itseltäsi ”onko tämä totta”? Omien ajatusmallien tiedostaminen voi olla hämmästyttävän muutoksen alku!

 

Kirjoittaja: Karoliina Salovaara

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter