Toivotut tulokset, tekeminen ja toimintatavat tasapainoon!

27.1.2016

”Pitäisi keskittyä tähän, mutta aikaa menee kaikenlaiseen sälään!” ”Arvomme on ihmisten kehittäminen, mutta siihen ei jää yhtään aikaa!” Kuulostavatko nämä kommentit tutulta? Useimmat yritykset, joiden kanssa keskustelemme, painivat samankaltaisten asioiden parissa.
 
Toivottujen tulosten määrittelyssä useimmilla yrityksillä on jo nyt varsin hyvät toimintatavat.  Tavoitteiden asettamiselle on prosessit, lomakkeet ja järjestelmät, jotka varmistavat, että asianmukaiset keskustelut käydään ja asiat kirjataan. Tavoitteet asetetaan ja kirjataan systemaattisesti, SMART-periaatteen mukaan. Tämä on hyvä alku.
 

Suuria eroja tulee sitten, kun katsotaan asioita tasapainon näkökulmasta:
”Miten eri henkilöiden tavoitteet ovat linjassa (tasapainossa)?”
”Miten eri tiimien tavoitteet ja tekeminen ovat linjassa?”
”Miten asetetut tavoitteet palvelevat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”
 
Kun tasapainon pohdintaan vielä lisätään tavoitteiden (haluttujen tulosten) lisäksi vielä käytännön tekeminen ja toimintatavat, tilanne ryöstäytyy usein käsistä:
”Miten tavoitteet ohjaavat käytännön tekemistä?”
”Miten prosessimme ja toimintatapamme tukevat toivottuja tuloksia?”
”Sanomme, että arvostamme oma-aloitteisuutta, mutta meillä ei voi tilata printteripaperia ilman pomon pomon hyväksyntää.”
 
Vaikka maalaamani kuva toivottujen tulosten, tekemisen ja toimintatapojen tasapainosta on yleisesti ottaen varsin musta, poikkeuksiakin on. Paras itse näkemäni esimerkki tästä oli eräs asiakkaani vuosia sitten – matkapuhelinalalla (ei Suomessa). Heidän toimintansa kulminoitui verkon laadun ylläpitämiseen – yhteen lukuun, katkenneiden puheluiden %-määrään.
 
Miten tämä näkyi toivottujen tulosten, tekemisen ja toimintatapojen tasapainona?

  1. Toivotut tulokset – asiakkaan verkossa oli selvästi pienempi % kuin muilla.Tämän takia verkkoon oli helppo saada uusia asiakkaita – jolloin liiketulos pysyi erinomaisena.

  2. Tekeminen – Olimme tiimimme kanssa sopimusneuvotteluissa (6 + 6 henkilöä), kun asiakkaan 3 ihmistä sai puhelimeen viestin, jota vilkaisivat ja poistuivat välittömästi huoneesta. Kun he tulivat takaisin, kysyimme, mistä oli kysymys. Vastaus oli, että heillä on periaate, että kun saamme viestin, että puheluita katkeaa enemmän kuin tavoitteemme on, meillä putoaa kynä – riippumatta siitä, mitä olemme tekemässä – ja teemme itse välittömästi yhden toimenpiteen asian korjaamiseksi. Kävimme siis soittamassa yhden puhelun, että saimme asian korjauksen liikkeelle.

  3. Toimintatapa – tässä otan esille järjestelmät ja prosessit. Asiakas keräsi järjestelmästään systemaattisesti tiedon katkenneiden puheluiden määrästä. Prosessi oli kehitetty niin, että kun katkenneiden puheluiden määrä ylitti tavoitetason, tieto toimitettiin automaattisesti tietyssä roolissa oleville ihmisille, joiden tuli tietää asiasta ja aloittaa korjaustoiminta.

Tämä esimerkki on jäänyt mieleeni siitä syystä, että sen toiminta näkyi yhtenäisesti organisaation eri tasoilla – koko sen pari vuotta, joiden aikana olin tämän asiakkaan kanssa tekemisissä.
 
Monet yritykset saavat vastaavia aloitteita liikkeelle ja jopa toimimaan hetkeksi, mutta harvat pystyvät pitämään yllä toimivaa tasapainoa pitkään. Miksi tämä asiakas onnistui siinä? Uskoisin, että tämä oli tulosta seuraavista asioista:

  • Toivotuissa tuloksissa oli riittävän hyvä fokus – yksi avainluku.

  • Tekeminen oli tasapainossa läpi organisaation tuon avainluvun kanssa – kynä putosi isolta johtajalta, insinööriltä ja huoltomieheltä.

  • Toimintatavat oli viilattu tukemaan toivottua tulosta ja tekemistä – systeemi antoi tiedon luvusta, se toimitettiin oikeille ihmisille, jotka reagoivat

  • Yrityksen ylin johto näytti henkilökohtaista esimerkkiä – toimitusjohtaja ja tekninen johtaja palaveerasivat joka aamu kahdestaan ja sopivat sille päivälle yhden henkilökohtaisen verkon laatuun liittyvän toimenpiteen – jonka tuloksen kertoivat seuraavana aamuna.

 
Tämä tapaus on minulle esimerkki tasapainossa olevista tuloksista, tekemisestä ja toimintatavoista. Minkälainen tasapaino teillä vallitsee?
 
 
Kirjoittaja: Kenny Niutanen
kenny.niutanen@businesscoaching.fi

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter