Viisas valta vahvistaa tulosta

1.12.2015

Valta nähdään usein vain omistajien tai johdon päätösvaltana. Valtaa käyttää kuitenkin jokainen meistä omassa tehtävässään ja sosiaalisissa suhteissaan, kukin eri keinoin. Valta ilmiönä on suhde – meillä on tai ei ole valtaa suhteessa toiseen ihmiseen, sen mukaan onko toinen meistä jossain suhteessa riippuvainen. Valta nousee tehtävästä, asiantuntijuudesta, verkostoista tai persoonasta. Se voi esiintyä päätösvaltana, vaikutusvaltana, arvovaltana.

 

Vääristyneen vallankäytön vaikutukset näkyvät työyhteisössä luottamuksen ja innostuksen puutteena ja sitä kautta myös yrityksen tuloksissa. Oikeudenmukainen, vastuullinen vallankäyttö vahvistaa luottamusta ja sitoutumista, hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Siksi vallasta pitäisi puhua avoimesti samoin kuin muistakin johtajuuteen liittyvistä ilmiöistä.

 

Vallankäytön taustalla on erilaisia motivaatiotekijöitä. Jokaisen valta-asemassa olevan tulisi kysyä itseltään, mikä on hänen pohjimmainen motiivinsa. Onko kyse halusta edistää asioita vai statuksen osoittamisesta? Kumpi kiinnostaa enemmän – johtamispositio vai johtamistyö. 

 

Kysymys on tärkeä. Omistajien ja johdon asenne siihen määrittää ratkaisevasti koko toimintakulttuuria.

 

Yhteisössä käytettävä kieli on yksi vallan väline – puhutaanko asioista niiden omilla nimillä vai pitääkö pysyä ”virallisessa totuudessa”.  Manipuloiva kielenkäyttö saa nopeasti innostuksen kuihtumaan. Kehittyminen on vaikeaa, jos kritiikkiä ei haluta kuulla. Innostusta ja sitoutumista tukeva, suora ja aito dialogi on mahdollista vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.

 

 

Ihmiset hyväksyvät helposti vastuullisen vallankäytön; he itse asiassa odottavat sitä, koska se synnyttää selkeyttä ja ennustettavuutta. Vaikeatkin päätökset voidaan hyväksyä, jos luottamus on kohdallaan. Siksi yrityksissä kannattaa panostaa luottamuksen vahvistamiseen.

 

Jotta vallankäyttö ja päätöksenteko olisi läpinäkyvää, tulisi sekä rakenteiden että omistajien ja operatiivisen johdon roolien olla selkeät ja arjen toiminnan johdonmukaista. Valtaa käytetään vastuullisesti kehittämällä hyviä johtamiskäytäntöjä ja arvostavaa, myönteistä ilmapiiriä.

 

Vallan jakaminen, osallistaminen päätöksentekoon ja vaikuttaminen omaa työtä koskeviin asioihin alkaa olla yleinen odotus. Sen pitää kuitenkin olla aitoa – harva asia tuhoaa luottamusta yhtä pahasti kuin näennäisdemokratia, jossa henkilöstö voi kyllä osallistua mutta ei tule kuulluksi. Tämä näkyy myös haluttomuutena ottaa kantaa ja passiivisuutena kehittämisen suhteen.

 

Yhteenveto

Viisaalla vallankäytöllä voidaan vahvistaa positiivisia tuloksia. Epäkypsä vallankäyttö kuten vallankäyttäjän ylimielisyys tai erivapauksien ottaminen taas tuhoaa niitä. Jos kokemus oikeudenmukaisuudesta kärsii, on turha odottaa sitoutumista. Kypsä johtajuus ei ole valtaan rakastumista vaan sen käyttämistä kokonaisuuden eduksi.

 

Kirjoittaja: Tuovi Haikala

tuovi.haikala@businesscoaching.fi

 

 

Blogiteksti on julkaistu myös Perheyritys 3/2015 lehdessä

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter