Kaksi työhyvinvointia, kiitos!

Mistä sinun työhyvinvointisi koostuu? Kysymys, johon löytyy vastauksia varmasti yhtä monta kuin on vastaajia. On toki mahdollista tehdä yleistyksiä, jotta aihetta on ylipäänsä mahdollista jäsentää jollain tavoin. Esimerkiksi käytössä olevat resurssit, työyhteisön merkitys, esimiehen ja johdon tuki ja luottamus sekä työergonomia ovat yleisiä työhyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä. Koska kaikki kokemukset ovat subjektiivisia, liittyy työhyvinvointiin lisäksi monia yksilökohtaisia muuttujia, kuten oma työnkuva ja sen mielekkyys, arvot, asenteet, elämäntilanne sekä fyysinen ja henkinen kunto. Kuinka moni meistä puurtajista edes kerkeää pysähtyä miettimään – mistä minun työhyvinvointini koostuu ja miten se voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla?

 

Yksilöllinen työhyvinvointi

Miten sitten on mahdollista tukea, saati sitten kartoittaa, kunkin työntekijän omaa yksilöllistä kokemusta työhyvinvoinnistaan? Työntekijät Seppo ja Maija kokevat kummatkin voivansa jollain selittämättömällä tavalla vähän huonosti työssään. Työ sinänsä on mukiinmenevää ja työt edistyvät, mutta jokin päivittäisessä työnteossa mättää. Maanantai on kammottava mörkö, joka roikkuu koko viikonlopun yllä ja heti siitä selvittyä aletaan odottaa viikon huippukohtaa, perjantaita. Ja lisäksi töissä väsyttää aina! Esimies Esa ja Johtoryhmän Johanna haluaisivat kovasti muuttaa asiain tilaa, mutta mikä neuvoksi? Mistä saisi tilattua kaksi hieman erilaista työhyvinvointia jaettavaksi Sepolle ja Maijalle?

 

Kenen vastuu?

Työhyvinvointi on viime aikoina ollut kovasti tapetilla ja yritykset ovatkin kiitettävästi heränneet huomioimaan tämän vaikutuksen toimintaansa. Hyvinvoiva työyhteisö on kiistatta tuottava työyhteisö. Koska työyhteisö koostuu yksilöistä, on siis otettava huomioon kunkin yksilön tarpeet. Tämäkin on jo monessa yrityksessä huomattu, työkykyä ei paranna se, että ”kaadetaan” työyhteisöön liikuntaseteleitä ja standardoituja valmennuksia ja toivotaan parasta. Mutta kun ei näin, niin miten sitten?

Tässä kohtaa tulisi haastaa jokaista työntekijä pysähtymään työhyvinvointi-kysymyksen äärelle ja miettimään omaa vastuutaan asiassa. On todellakin eri asia puhista kahvitauolla siitä, kuinka työnantaja ei vaan välitä, kuin todella miettiä; Mikä minun työhyvinvointiani oikeastaan kohentaisi? Millaiset tavoitteet voin itse asettaa itselleni asiassa ja kuinka ne on mahdollista saavuttaa? Missä määrin esimerkkimme työhyvinvoinnin määrittely ja ratkaisujen etsiminen ovat Esan ja Johannan vastuulla? Mikä tulisi olla Sepon ja Maijan oma panos asiassa?

 

Oikeat työkalut

Koko työyhteisön vastuuttaminen myös työhyvinvointia koskevissa asioissa tuottanee merkittävästi parempia ja pysyvämpiä tuloksia, kuin vastausten tarjoilu ”ylhäältä alaspäin”. Oikeilla työkaluilla tämä saattaa jopa olla mahdollista. Coachaavalla otteella ja valmentavalla esimiestyöllä voidaan selvittää ne yksilölliset tarpeet, jotka eivät ehkä ole ihan selkeitä meille itsellemmekään. Jo näiden tarpeiden tunnistaminen voi avata jotain lukkoja niin työntekijöissä kuin koko työyhteisössä. Coachingin avulla Seppo ja Maijakin saattaisivat paikallistaa sen nakertavan tunteen, joka tekee työstä vähän epämiellyttävää, löytää ne tavoitteet ja määrittä askeleet, joilla kumpainenkin voisi omaa työhyvinvointiaan parantaa.  Esan ja Johannan vastuulle jääkin sitten enää oikeanlaisen ympäristön ja resurssien tajoaminen – joka onkin ihan oma tarinansa.

 

 

Kirjoittaja: Karoliina Salovaara

 

Please reload

Lisää tästä aiheesta
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload

Seuraa meitä
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • LinkedIn App Icon

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter