Coaching on surkea kehittämismenetelmä!


Keskusteluissa asiakkaiden kanssa tulee joskus esiin epäluottamus coachingiin menetelmänä. Tämä luottamuksen puute juontaa harmillisen usein juurensa huonoihin aiempiin kokemuksiin. Tyypillisesti kokemukset coachingista ovat olleet huonoja seuraavista syistä:

1. Organisaatiolle ei ole kertynyt lainkaan todistusaineistoa coachingin vaikuttavuudesta.

Yksittäisten coaching-prosessien vaikuttavuuden mittaaminen voi olla haastavaa. Eri prosessien tavoitteet ja mittarit ovat erilaisia tai vaikutuksia ei mitata lainkaan. Vähintäänkin vaikutusten todennus jää hajanaiseksi, eikä kellekään synny kokonaiskuvaa siitä, mitä coaching on organisaatiossa edistänyt, jos mitään.

2. Coaching-prosesseille ei ole asetettu organisaation (eli maksajan) taholta tarpeeksi selkeää strategiaan sidottua teemaa tai tavoitetta. Coachingilla on keskitytty edistämään ennen kaikkea henkilökohtaisia, usein myös operationaalisia, tavoitteita. Coachingilla voidaan kuitenkin tukea kumpaakin. Selkeillä liiketoimintaan sidotuilla teemoituksilla coaching ei ole vain summamutikassa kehittämistä, vaan myös organisaation kannalta tavoitteellista ja vaikuttavaa.

3. Coaching-prosessin tavoite on ollut liian ylimalkainen. Yksittäisen prosessin alussa on hyväksytty liian epämääräinen tai huonosti mitattavissa oleva tavoite. Näin prosessin fokus on saattanut olla hukassa pitkin matkaa, eikä coachattava osaa kertoa saavutettiinko tavoite vai ei. Hyvä tavoite on selkeästi määritelty ja mitattavissa.

4. Coahattava itse ei ole ollut halukas coaching-prosessiin. Joskus muutos- tai kehittymistarpeen kieltävä henkilö on määrätty coachattavaksi työnantajan taholta. On toki mahdollista, että taitava coach saa tällaisen henkilön ajattelussa aikaan jonkinlaisen liikahduksen ja tämä lähteekin mukaan prosessiin, mutta ennuste ”pakkoprosessille” ei ole hyvä.

5. Coach ei ole ollut tilanteeseen sopiva. Coachin ei tarvitse olla ammattilainen coachattavan ammattialalla. Prosessia voi kuitenkin edesauttaa, jos coachilla on jonkinlaista kokemusta coachattavan toimintaympäristöstä ja hän ymmärtää esimerkiksi tavoitteisiin liittyvän terminologian.

6. On tapahtunut jotain, joka ei ole ollut coachingia ensinkään. Jätettäköön tämä tähän.

Älä mene halpaan

Käytäthän coachingia harkiten! Coaching ei ole leppoisaa jutustelua, vaan äärimmäisen tavoitteellista kehittymistä ja kehittämistä. Coach ei ole mukava kyselijä, vaan hänen tulee olla tiukka ajattelun haastaja.

Kun kyse on business coachingista organisaatiossa, tulee yksittäistenkin coaching-prosessien edistää yksilön tavoitteiden lisäksi myös organisaation tavoitteita. Parhaimmillaan coaching on yhteismitallinen kokonaisuus, jonka vaikutukset näkyvät strategianmukaisina tuloksina. Coaching-hankintojen keskittäminen, on helpoin tapa saavuttaa yhteismitallisuus - puhumattakaan muista, tässä mainitsemattomista eduista, joita hyvin valittu coaching-palvelukumppani voi asiakkaalleen tarjota.


Lisää aiheesta: katso 'Strateginen coaching' -webinaaritallenne.

Kirjoittaja on Karoliina Salovaara, joka on työskennellyt vuosien ajan coaching-hankkeiden projektinhallinnan ja palveluprosessien kehittämisen parissa.

Kysy lisää yksilön että organisaation tuloksellisuutta tukevasta coachingista:

karoliina.salovaara@businesscoaching.fi

#Organisaatiokulttuurista #Itseohjautuvuudesta #KaroliinaSalovaara #Coaching

BCC Business Coaching Center Oy

Mechelininkatu 13, 00100 Helsinki, Finland

info@businesscoaching.fi

+358 10 421 3600

y-tunnus/VAT Number 2107152-9

  • Facebook
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter

Sivustollamme käytetään evästeitä- lisätietoa

We use cookies- more info